Vastuullista energiaa
Turku Energia on edennyt pitkäjänteisesti kohti uusiutuvaa ja hiilineutraalia energiantuotantoa. Vuonna 2023 kaukolämpöä tuotettiin 87 prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla. Vuonna 2023 kaukolämmön ominaispäästöt Turun seudulla olivat 38 kg CO2/MWh myytyä energiaa kohden ja ne laskivat 37 prosenttia vuodesta 2022. Tähtäämme täyden hiilineutraaliuden saavuttamiseen energiantuotannossamme vuoden 2029 loppuun mennessä.
Kaukolämmön ja -jäähdytyksen alkuperä
Turku Energian kaukolämpö tuotetaan pääosin osakkuusyhtiömme Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) omistamissa Naantalin voimalaitoksessa, Orikedon biolämpökeskuksessa ja Kakolan lämpöpumppulaitoksessa sekä Turku Energian Artukaisten höyrylämpölaitoksessa. Lisäksi Turku Energia hankkii biopolttoaineilla ja hukkalämmöillä tuotettua lämpöä yhteistyökumppaneilta ja asiakkailtaan noin viisi prosenttia koko kaukolämmön tarpeesta. Huippukuorman aikaan talvipakkasilla sekä perustuotantolaitosten häiriötilanteissa kaukolämpöä tuotetaan edellisten lisäksi Turku Energian Luolavuoren pellettilaitoksessa ja öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa.
Kaukojäähdytystä tuotetaan Kakolan lämpöpumppulaitoksella. Kaikki jäähdytysratkaisumme ovat aina 100-prosenttisesti uusiutuvia ja ominaispäästöt ovat 0 kgCO2/MWh myytyä energiaa kohden.
Myymämme kaukolämpö tuotettiin vuonna 2023 87-prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä. Tästä hieman yli 30 prosenttia tuotettiin ei polttavalla -tekniikalla eli osakkuusyhtiömme Turun Seudun Energiantuotannon Kakolan lämpöpumppulaitoksella ja Naantalin voimalaitoksen sähkökattilalla. Vuonna 2023 kaukolämmön ominaispäästöt Turun seudulla olivat 38 kgCO2/MWh myytyä energiaa kohden ja ne laskivat 37 prosenttia vuodesta 2022. Asiakkaamme voivat hankkia meiltä kaukolämpöä 100-prosenttisesti uusiutuvana Ekotakuu Lämpö -tuotteillamme. Tuotteet kuuluvat Energiaviraston ylläpitämään lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisteriin.
Tiekarttamme kohti hiilineutraaliutta
Turku Energia on investoinut määrätietoisesti ja pitkään uusiutuvaan ja hiilineutraaliin energiantuotantoon. Suurimmat investoinnit on jo tehty, mutta päätimme vuonna 2023 investoida uuteen sähkökattilaan Turkuun. Tulemme loppumatkallamme kohti hiilineutraalia energiantuotantoa hyödyntämään sähkökattiloiden lisäksi esimerkiksi hukkalämpöjä ja energian varastointia akkuihin.
Kaukolämmön polttoaineet
Kaukolämpöä tuotettiin pääosin biopolttoaineella TSE:n Naantalin voimalaitoksella ja Orikedon biolämpökeskuksessa. Näille laitoksille biopolttoaine hankitaan autotoimituksin Suomesta sekä merikuljetuksin Baltian maista. Energiapuuksi luokitellaan muun muassa kokopuu- ja rankahake sekä metsätähdehake ja -murske. Metsäteollisuuden tähteet ja sivuvirrat, kuten sahanpuru ja kuori ovat ympäristö- ja biodiversiteettivaikutuksiltaan vähäisiä.
Energiapuuta TSE hankkii toimijoilta, jotka pystyvät sertifikaatein osoittamaan raaka-aineiden tulevan ekologisesti kestäviltä alueilta ja niiden alkuperä sekä koko toimitusketju voidaan missä vaiheessa tahansa todentaa. Kaikki edellä mainitut alkuperämaat täyttävät REDII-direktiivin kestävyysvaatimukset metsäbiomassalle maatasolla ja näistä maista hankittu metsäbiomassa katsotaan kestäväksi. Raaka-aineiden kestävyys on lisäksi osoitettu Energiaviraston hyväksymän kestävyysjärjestelmän mukaisesti.
Naantalin voimalaitoksella poltetaan lisäksi SRF-kierrätyspolttoainetta, joka valmistetaan kierrätykseen kelpaamattomista kaupan ja teollisuuden sekä rakentamisen jätteistä. Tukipolttoaineena Naantalin voimalaitoksella käytetään asfalteenia ja jyrsinturvetta. Kivihiilen käyttö laitoksella on loppumassa ja sitä käytetään ja varastoidaan enää poikkeustilanteiden takia. Lisäksi vuonna 2023 kaukolämpöä tuotettiin Naantalin voimalaitoksella sähkökattilalla, mikä korvasi polttamalla tuotettua kaukolämpöä.
Lämmön hankinnan polttoaineet 2023
Turun seudun kaukolämmön päästöt
(Turku Energian ja osakkuusyhtiö Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n laitosten päästöt. Päästöt on laskettu hyödynjakomenetelmällä.)
Hiukkaspäästöt 2019–2023, t
Hiukkasten ominaispäästö, t/GWh
Typenoksidipäästöt 2019–2023, t
Typenoksidien ominaispäästö, t/GWh
Rikkidioksidipäästöt 2019–2023, t
Rikkidioksidin ominaispäästö, t/GWh
Hiilidioksidipäästöt 2019–2023, t
Hiilidioksidin ominaispäästö, t/GWh
Sähköenergian alkuperä
Tuotamme itse noin kolmasosan myymästämme sähköstä. Kaikki tuottamamme sähkö myydään pohjoismaiseen Nord Pool -sähköpörssiin, josta myös ostamme myymämme sähkön. Tuotamme uusiutuvaa sähköä vesi- ja tuulivoimalla osakkuusyhtiössämme, joita ovat Svartisenin vesivoimalaitos, Kolsin Voiman vesivoimalaitokset ja Suomen Hyötytuulen tuulivoimalaitokset. Turku Energialla on myös lukuisia ostosopimuksia eri sähköntuotantolaitosten kanssa, kuten Högsåran tuulipuiston ja Kiskonjoen vesivoimalaitoksen kanssa.
Tuotimme sähköä myös Turku Energian osakkuusyhtiöidemme Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin voimalaitoksella.
Sähköenergian alkuperä vuonna 2023
Turku Energian asiakkaille myyty sähkö jakautui vuonna 2023 energialähteittäin seuraavasti:
- Uusituvat energianlähteet 25 %
- Fossiiliset energianlähteet ja turve 28 %
- Ydinvoima 47 %
Sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästöt: 192,45 g/kWh. Käytetyn ydinpolttoaineen määrä: 1,27 mg/kWh .
Turku Energian myymän alkuperältään varmentamattoman sähkön alkuperä jakaantui näin:
- Uusituvat energianlähteet 3 %
- Fossiiliset energianlähteet ja turve 42 %
- Ydinvoima 55 %
Sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästöt: 288,43 g/kWh. Käytetyn ydinpolttoaineen määrä: 1,52 mg/kWh .
Sähkön alkuperäjakauma on laskettu käyttäen Energiaviraston ilmoittamaa Suomen kansallista jäännösjakaumaa ja Turku Energian hankkimia alkuperätakuita. Sähkön alkuperätakuita myönnetään uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle eli alkuperätakuut ovat myös asiakkaalle todistus siitä, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
Suomen kansallinen jäännösjakauma sisältää fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön sekä sen osuuden uusiutuvan sähkön tuotannosta, jota ei ole myyty alkuperätakuina erikseen.